Venttiilit

Venttiilit

 

Venttiilin periaate

-         käsipyörällä voidaan vaikuttaa venttiilin läpi kulkevaan virtaukseen

o   automatisointi korvaa käsipyörän toimilaitteella

-         Kara välittää käsipyörän tai toimilaitteen liikkeen venttiilin sulkuelimelle

-         Tiivisteellä varmistetaan, ettei neste tai kaasu pääse vuotamaan putkiston ulkopuolelle

-         Sulkuelin avaa ja sulkee, osittain tai kokonaan, ainevirtauksen venttiilin läpi

-         Pesä on kokonaisuus, jonka sisällä on sulkuelin vastapintoineen, ja jonka kautta neste tai kaasu kulkeutuvat virratessaan venttiilin läpi

 

Venttiilin käyttö

-         Aina avattava ja suljettava hitaasti

-         Nopea avaaminen tai sulkeminen aiheuttaa paineiskuja putkistoon

è putkiston tai jonkin venttiilin jäljessä olevan laitteen rikkoutuminen

 

Venttiilin liitännät

-         Kierreliitos on yleisin liitäntätapa

-         Hitsausliitos on myös usein käytetty liitostapa, koska silloin voidaan vähentää vuotokohtia putkistossa. Huoltotoimet tosin ovat hitsatussa rakenteessa vaikeampia

-         Laippaliitos on vahva ja luja liitäntätapa. Se tekee huoltotoimet helpoiksi, sillä laippaliitoksen purkamiseksi ei tehdä tulitöitä

 

Venttiilin toimilaite

-         Venttiilin toimilaite on laite, joka sulkee tai avaa venttiilin automaattisesti. Toimilaite korvaa käsivivun tai- vaihteen

-         Auki/kiinni toimilaite, joko avaa tai sulkee venttiilin täysin. Säätökäytössä voidaan venttiili asettaa väliasentoon ohjaussignaalin ohjauksella

-         Toimilaite voidaan varustaa erilaisilla lisävarusteilla kuten rajakytkin, asennoitin, magneettiventtiili jne. Nykyään prosessit ovat aina enemmän ja enemmän automatisoituja, joten toimilaitteita ja niiden lisälaitteita tarvitaan enemmän.

 

Venttiilin lisävarusteet

-         Rajakytkin antaa signaalin valvomoon tai ohjausjärjestelmään onko venttiili auki/kiinni. Rajakytkimiä on mekaanisia ja induktiivisia

-         Magneettiventtiili on ohjauslaite, jonka avulla venttiili avautuu ja sulkeutuu

-         Asennoitin on säätöventtiileissä. Asennoitin saa ohjaussignaalin ohjausjärjestelmästä ja ohjaa ohjaussignaalin perusteella venttiiliä haluttuun asemaan

rajakytkin

asennoitin

 

magneettiventtiili

 

 

 

 

Istukkaventtiili ( lautasventtiili )

-         sulkuelin on kartiomainen tai levymäinen

-         sopiva suurille paineille ja lämpötiloille, yleinen höyryputkistoissa tiiviytensä vuoksi

                                                    

          

                           

                                                                          

-         perusmalli aiheuttaa suuren virtaushäviön

è kehitetty malli, jossa virtaus on suoraa ja sulkuelin liikkuu viistosti

 

 

 

Luistiventtiili

-         sulkuelin on kiilamainen, luisti, joka liikkuu kohtisuoraan nesteen tai kaasun virtaussuuntaan nähden

-         virtaushäviöt ovat venttiilin auki ollessa pienet

-         soveltuu sekä kaasuille että nesteille, sietää hyvin epäpuhtauksia

-         käytetään erityisesti putkistoihin joissa putkien halkaisija on suuri

-         sovelluksia mm. kiilauisti ja levyuisti

Palloventtiili

-         sulkuelin on pallo, jonka läpi on tehty reikä

-         rakenne on yksinkertainen ja virtaushäviöt pienet

-         rakenne sallii venttiilin käytön kumpaan suuntaan tahansa

-         tiivistysongelmat rajoittavat käytön vain suhteellisen puhtaille nesteille

-         yleisimmin vesiputkistojen sulkuventtiili

Kalvoventtiili

-         sulkuelin on kalvo, joka suljettaessa puristuu venttiilipesän pohjalla olevaa kynnystä vasten

-         tiiviys on hyvä, soveltuu mitä erilaisimmille nesteille

-         kalvo on yleensä tekokumia, jonka sisällä on kuituvahviste. Kalvotyyppi valitaan nesteen ominaisuuksien mukaan

Läppäventtiili

-         läppäventtiilissä on pyöreä kehä, jonka keskellä on halkaisijansa ympäri kiertyvä kiekko eli läppä

-         venttiilin ollessa kiinni, läppä poikittain virtaussuuntaan tiivistäen joka puolelta kehää vasten

-         avoimen venttiilin läppä virtauksen suuntainen eli kohtisuoraan kehää nähden

-         ei koskaan täysin tiivis, ei käytetä sulkuventtiilinä

-         käytetään neste- ja kaasuvirtauksen säätöön

 

Neulaventtiili

-         istukkaventtiilin sovellus

-         sulkuelin pitkä, kapea kartio, joka venttiiliä suljettaessa painuu myös kartiomaiseen vastepintaan

-         venttiiliä avatessa virtausaukko suurenee erittäin hitaasti, virtaus ja paine ulosvirtauspuolella kasvavat hitaasti

-         soveltuu erityisesti tarkkaan kaasujen virtaus- ja painesäätöön

Kolmitieventtiili

-         venttiilissä on kahden sijasta kolme virtausaukkoa

-         yleensä kaksi sisäänvirtausaukkoa ja yksi ulosvirtausaukko, tällöin kyseessä sekoitusventtiili

-         rakenteet vaihtelevat valmistajittain

-         erikoistarpeisiin myös nelitieventtiileitä

 

 

Paineenalennusventtiili

-         käytetään kaikenlaisten kaasujen ( esim. paineilma ) varastointipaineen alentamiseen ja vakioimiseen käyttöpaineeseen

-         venttiilissä paineenalennuskammio, johon korkeampipaineinen kaasu pääsee pienen neulaventtiilin kautta

-         kammio rajoittuu osittain joustavaan kalvoon, kalvo on liitetty sekä neulaventtiilin kartioon että jousen välityksellä paineensäätöruuviin

-         jousen kiristäminen nostaa ja löysääminen alentaa käyttöpainetta à toimii vastoin yleistä venttiilien avautumis- ja sulkeutumissääntöä

Varoventtiili

-         estetään painesäiliön tai muun paineistetun laitteen vaurioitumista ylipaineen vuoksi

-         yksinkertaisin varoventtiili on jousella istukkaa vasten puristettu kartio

-         kartio pysyy tiiviisti paikoillaan niin kauan kuin jousen vastapuolella oleva paine ei voita jousen aiheuttamaa puristusvoimaa

 

 

Takaiskuventtiili

-         takaiskuventtiili estää takaisinvirtauksen

è kaasu tai neste virtaa vain yhteen suuntaan eikä takaisinvirtausta synny

-         koostuu yksinkertaisimmillaan samoista osista kuin varoventtiili. Jousi on kuitenkin sen verran löysempi, että kaasu tai neste voi työntää kartion edestään pois ja virrata venttiilin läpi

-         mikäli kaasu tai neste pyrkii virtaamaan päinvastaiseen suuntaan, se saa paineellaan kartion puristumaan istukkaa vasten, ja virtaus tyrehtyy alkuunsa

rypsiöljyn valmistus

Rypsiöljyn valmistus työ oli omasta mielestä aika simppeli homma, ja mielekäs ! laitoimme lämmöt päälle ja aloimme lappaa rypsisiemeniä puristimelle, puristimesta tuli öljyä ja siementen"sakkaa " joka piti kaapia pois jotta saimme talteen pelkän öljyn. Teimme tätä n.6 tuntia putkeen jonka jälkeen sammutimme koneen ja lämmöt ja lämpöjen laskettua irrotimme puristimen ja putsasimme sen ja samalla koko koneen. purkitimme öljyn ja heitimme sakan roskiin.

kynttilän valaminen

Kynttilän valaminen

 

Työselostus:

Kiinnitimme muotin pohjaan maalarinteipillä sydänlangan, keskelle muottia. Sidoimme sydänlangan toisen pään keppiin ja asetimme sen niin että sydänlanka jää keskelle kynttilää.

 

Voitelimme muotin ruokaöljyllä, että se irtoaisi helpommin muotista valmiina.

Sulatimme kynttilämassan liedellä, dekka-astiassa. Laitoimme steariinia 2/3 ja parafiinia 1/3. Värjäsimme kynttilät siten, että laitoimme ensin tilkkaan sulanutta kynttilämassaa kynttiläväriä ja sekoitimme sen valettavaan kynttilämassaan.

 

Kaadoimme sulan kynttilämassa muottiin ja upotimme sen kylmään veteen siten,l että steariinin pinta ulottuu vesirajaan asti. Kynttilämassan annettiin jähmettyä noin 30min, siten että kynttilä on hieman vetäytynyt sydänlangan ympäriltä ja kutistunut. Irrotimme kynttilän muotista ja leikkasimme sydänlangan sopivan mittaiseksi.

elektrolyysi

Elektrolyysi 

 

Kultaus

 

Työn suoritus:

 

Työssä kultasin sormukseni ja kaulaketjuni.  Ensin kullattavat esineet pestiin ultraäänipesurissa 15 minuutin ajan ja käytettiin rasvan poistossa noin minuutin ajan, sitten käytin kullattavat esineet kiiltonikkeli kylvyssä 4 minuutin ajan.  Tässä vaiheessa oli jo huomattavia väri eroja. Jokaisen vaiheen välissä huuhtelin kullattavat esineet ionivaihdetulla vedellä, että suurin osa syanidista huuhtoutuisi pois, eikä siirtyisi viemäriin.  Viimeisenä tein kultauksen, kullattavia esineitä pidettiin kultakylvyssä 10 sekuntia ja heiluteltiin välillä.  Rasvanpoistossa käytettiin 6v jännitettä ja muissa käytettiin n. 3 v jännitettä.

perunan tärkkelyspitoisuuden määrittäminen

Tärkkelyspitoisuuden määrittäminen perunasta

 

Punnitsimme noin 0,5kg perunoita, kuorineen. Kuorimme perunat ja punnitsimme ne uudelleen. Raastoimme perunat astiaan ja lisäsimme noin 2l vettä. Sekoitimme seoksen niin että se oli tasaista massaa. Kaadoimme nesteen siivilällä tuetun harsokankaan läpi toiseen astiaan ja huuhdoimme perunamassan runsaalla vedellä. Otimme kaiken suodos veden talteen ja annoimme sen seistä sankossa noin tunnin. Imimme veden pois sangosta letkulla. (tärkkelys on laskeutunut sangon pohjalle.) Punnitsimme dekantterin ja laitoimme tärkkelyksen siihen. Siirsimme dekantterin lämpökaappiin kuivumaan niin kauaksi aikaa että tärkkelys on muuttunut jauhoiseksi.

 

Tärkkelyksen paino saatiin kun dekantterin ja tärkkelyksen painosta vähennetään pelkän dekantterin paino.

 

dekka + tärkkelys = 140,5g

 

dekka = 122,3g

 

tärkkelys = 140,5g - 122,3g = 18,2g

 

Tärkkelyksen saantoprosentti laskettiin seuraavasti

 

tärkkelyksen paino / perunoiden paino x 100%

 

18,2g /508,1g x 100% = 3,58%

sellunkeitto

Sellunkeitto

 

Tässä PI-kaavio sellun keittimestä. 

 

1. keittimen tarkistus ja täyttö

 

Täytimme keittimessä olevan hakesuppilon kuivalla hakkeella n. 1.6-1.7 kg.

Tarkistimme että poistoventtiilit ovat kiinni, ennen kuin lisäsimme nesteitä.

Lisäsimme lipeää hakkeen sekaan n. 2,7 litraa ja vettä 4 litraa (niin että hakkeet peittyivät)

Ennen kannen sulkemista tarkistimme että tiivisteet olivat ehjät, kannen välissä ei ollut roskia ja pinnat olivat kuivat. 

 

2. keitto 

 

Normaalikeitossa ei käytetä liuossäiliötä. Tämän vuoksi säätöpiiri tic-6004 laitetaan manuaallille ja sen ohjaus nollaksi. Normaalikeitossa keittonestettä kierrätetään pumpun avulla keittimestä lämmönvaihtimen kautta takaisin keittimeen. Keittimen lämpötila säädetään säätimellä tic-6003. Lämpötilaa ohjataan lämmönvaihtimessa olevalla vastuksella e-6012.

 

Keittimen yläkierron venttiili v-6007, keittimen alakierron venttiili v-6005 ja alakierron sulkuventtiili v-6006 ovat normaaliajossa auki. Pumppu käynnistetään täytön jälkeen ja laitetaan automaatille.

 

Säätöpiiri ficza-6002 ja sen ohjaus 50%. Virtausta ohjataan pumpun taajuus muuntajalla. Virtauksen ollessa vähäinen tulee ensin alaraja hälytys ja virtauksen mennessä alalukitusrajaa alhaisemmalle tasolle tulee lämmitysvastuksille e-6012 ja e-6013 lukitus. 

 

Lämpötilannosto keittolämpötilaan tapahtuu joko lämpötilannostosekvenssillä tao muuttamalla säätöpiirin tic-6003 asetusarvoa kuvassa 1 olevan käyrän mukaisesti. Lämpötilannosto 70 asteeseen voidaan tehdä täydellä teholla. Lämmönnosto tapahtuu tämän jälkeen 60 astetta tunnissa. Keittolämpötila on 168-170 astetta. Paine alkaa nousemaan keittimessä kun lämpö on yli 100 astetta. Painetta mitataan lähettimellä PT- 6015. Paine suurenee voimakkaasti jos keittolämpötila ylitetään. Keittimen varoventtiili aukeaa 16 bar paineessa ja yläkierron 20 barin paineessa. 

 

Kuva 1 keittimen lämpötilan nosto keittolämpötilaan.

 

keitto lopetetaan 2h 45 min jälkeen tai kunnes tietty keiton h tekijä arvo on saavutettu.

 

3 keittimen alasajo

 

Kun keitto on suoritettu loppuun laitetaan tic 6003 manuaalille ja ohjaus 0. Pysäytetään pumppu PM-6001. Keittimen paineen alennus tapahtuu venttiilin V-6001 avulla. Venttiiliä avataan varovasti enintään 10% kerralla, paine lasketaan vähitellen 0. Keittimen alasajo voidaan tehdä myös alasajosekvenssin avulla.

 

Keitin tyhejnnetään avaamalla tyhjennys venttiili V-6010.

Jos mustalipeästä halutaan ottaa näyte on sitä varten käsikäyttöinen näytteenotto venttiili.

 

4 Massan pesu

 

Massan pesu suoritetaan johtamalla vettä letkun avulla pesuventtiilistä keittimeen. Aluksi käytetään kuumaa vettä ja sitten kylmää kun lämpötila on laskenut alle 50 asteen.

 

Kun keitin on tyhjentynyt pesuvedestä suoritetaan kannen avaus. HUOM!! käytetään asianmukaisia suojavarusteita. Massa pestään kertaalleen kylmällä vedellä ennen keittimestä poistamista. Tämän jälkeen suppilo massoineen nostetaan keittimestä pois. suppilo pestään ja massaa aletaan huuhtoa useita minuutteja, vesi puristellaan lopuksi pois. Sekoittelimme pesun aikana massaa. Keittomme onnistui hienosti.

Massan jauhatus ja SR-luvun määritys

Työvälineet/aineet

 

 -Valley-hollanteri, massa, schopper-riegler-laite

 

Työn suoritus:

 

Lisää hollanteriin 10% massaa 3,6kg ja 19,3l vettä.

Anna hollanterin pyöriä ilman painoa 30min, sen jälkeen lisää paino ja ota 1,2l näytteitä 5, 15, 30, 60 ja 90min välein. Älä keskeytä jauhatusta näytteenoton aikana.

 

Mittaa yhdestä 1,2l näytteestä 127ml ja lisää siihen 872ml vettä, sekoita  ja kaada näyte SR-luvun mittauslaitteeseen. Toista tämä kaikilla näytteillä.

 

 

5 minuuttia	laite tukossa, näyte epäonnistui.
15 minuuttia	37
30 minuuttia	31
60 minuuttia	72
90 minuuttia	89