sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Opinpolku 3

Malmikiven murskaus, seulonta ja jauhatus ja rautamalmin rautapitoisuuden määritys






Työn ensimmäisessä vaiheessa katselimme hieman käytettäviä koneita ja kävimme työohjeen läpi.. Kun olimme tutkineet murskainta tarpeeksi  valitsimme kiven jota käytämme näytteenä työn suorituksessa.
Valitsimme murskattavat kivet lootasta ja hajotimme niitä vasaralla hieman pienemmäksi.
Aloitimme murskauksen ja murskasimme niin kauan että saimme tarvittavan määrän kivimurskaa joka oli tarpeeksi hienoa seuraavaan vaiheeseemme.


Laitoimme murskatun malmikiven seulaan, kiinnitimme kannen tiukasti kiinni laitteen omalla kiinnitysmekanismilla. Käynnistimme seulan 10 minuutin ajastimella. Seuloimme niin monta kertaa että saimme seulottua kivimurskaa mahdollisimman paljon talteen.


Pistimme  seulottua näytettä kahteen  dekantterilasiin ja merkkasimme dekantterilasit jauhatusajan mukaan (60min & 90min). Laitoimme jauhettavan näytteen kuulamyllyn jauhatus-astiaan ja lisäsimme 4 kpl "jauhinkappaleita" eli  keraamisia kuulia.


Kun näyte oli jauhatus-astiassa suljimme sen ja kiinnitimme sen kuulamyllyn alustaan. Asetimme ajastimesta ensimmäiselle näytteelle jauhatusajan 60 minuuttia. Odotimme ajan kuluvan laitetta koko ajan vahtien. Kun ensimmäinen jauhatus oli valmis poistimme kuulat ja näytteen jauhatus-astiasta ja punnitsimme näytteen. Punnituksen jälkeen otimme neljä alinta seulaa ja seuloimme jauhetun näytteen niiden läpi. Teimme saman myös toiselle jauhatuserälle (90 min ).


Jauhetun rautapitoisen malmikiven rautapitoisuuden määrittäminen
Upokkaan vakiopainoon saattaminen


Valitsimme kaksi ehjän näköistä upokasta jotka saatoimme vakiopainoon. Hehkutimme niitä molempia tyhjänä uunissa 800°C noin puoli tuntia.Tämän jälkeen nostimme upokkaat keraamiselle alustalle jäähtymään kymmeneksi minuutiksi jonka jälkeen ne siirrettiin eksikaattoriin 15 minuutiksi. Eksikaattorin jälkeen punnitsimme upokkaan ja otimme lukeman ylös.


Näytteen valmistus


Näytteen valmistamisen aloitimme punnitsemalla malmikivijauhetta 1.7828g dekantterilasiin. Sen jälkeen valmistimme kuningasveden. Dekantterilasiin jossa näyte oli lisättiin noin 10ml kuningasvettä ja sitten lämmitimme sitä hiekkahauteella noin 30 minuuttia laboratoriovettä varovasti lisäten. Kun liuosta oli kuumennettu noin puolituntia laimensimme liuosta vedellä ja suodatimme sen 100ml mittapulloon jossa vähän vettä pohjalla.Kun näyte oli siirretty dekasta suodatinpaperille huolellisesti ja huuhdeltu, lisäsimme mittapulloon 0,5 ml väkevää rikkihappoa ja täytimme laboratoriovedellä merkkiin asti.


Vertailunäytteen valmistus


Saimme opettajalta vertailunäytteen jota punnitsimme 0.7003g, liuotimme sen veteen dekantterilasissa ja lisäsimme 0.5ml väkevää rikkihappoa. Laimensimme laboratoriovedellä 250ml viivaan asti.

Valmistetuista näytteistä otimme 50ml molempaa liuosta  kahteen 400ml dekantterilasiin. Sen jälkeen kumpaankin näytteeseen lisättiin 1ml väkevää vetyperoksidia. Sitten lämmtimme liuoksia lämpölevyllä kellolasilla peitettyinä kunnes liuokset kiehuivat ja kiehumista jatkettiin vetyperoksidiylimäärän hajoittamiseksi.Kiehutuksen jälkeen otimme dekat pois levyltä ja huuhtelimme kellolasit laboratoriovedellä dekkaan. Liuoksiin lisättiin n. 2-3g ammoniumkloridia ja liuokset laimenettiin 150ml:ksi. Lämmitimme liuoksia vetokaapissa kiehuviksi ja otimme pois keittolevyltä. Sen jälkeen lisäsimme väkevää ammoniakkia sekoittaen jotta ruskeanpunainen sakka muodostui.

Sakan sisältävä neste suodatettiin ashless suodatinpaperille ja sakka huuhdeltiin 1% ammoniumnitraatti-liuoksella suodatinpaperiin. Annomme sakan & suodatinpaperin kuivua seuraavalle kerralle.

Taittelimme suodatinpaperin upokkaaseen ja hehkutimme bunsen-polttimella kunnes paperi hiiltyi palamalla miltei kokonaan. Tämän jälkeen laitoimme upokkaat uuniin ja saatoimme sakat sisältävät upokkaan vakiopainoon jotta tulokset olisi mahdollista laskea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti