Happojen ominaisuuksia

Vahvojen happojen ja emästen ominaisuuksia

-Perehtyminen käyttöturvallisuus tiedotteeseen.

-Huomioi varoitusmerkit: c = syövyttävä (voi tulla reikiä vaatteisiin)

(Valmisteen etiketti!)

-Suojavälineet: Työtakki, suojalasit, suojahanskat.

-Happo- ja emäs- ym kemikaalien kuljetus, ämpärissä. (Ei paljain käsin pullosta kantaen!)

-Happoja käsiteltäessä työskennellään vetokaapissa. => Hyvä tuuletus

-Happojen (väkevien) laimentaminen vetokaapissa => Happo lisätään veteen, vähitellen.

=> Lämmönkehitys, roiskumisvaara! ENSIN VESI SITTEN HAPPO,ETTEI TULE SORMEEN RAKKO.

-Muista rauhallinen työskentelyö.

-Happojen hävitys neutraloivalla emäksellä.=> Tarkista ph-paperilla.

=>Runsaasti vettä, voi kaataa viemäriin.

 

Ph-paperi

-Ph-asteikko paljastaa aineen happamuus-asteen numerona.

-Ph-paperin asteikko : (riippuu indikaattorista)

Esim. Indikaattoripaperi

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

Hapan Neutraali Emäksinen

pun vihr sin

 

Työn periaate

-Tarkoituksena on oppia tuntemaan erilaisten happojen vaikutuksia eri materiaaleihin.

-Tutustutaan neutralointi reaktioon.

HAPPO+EMÄS=>SUOLA+VESI

 

Välineet ja reagenssit

-Koeputkia, pipettejä ja koeputkiteline

 

Reagenssit

-Väkevä, HNO3, typpihappo, (nitricacid),65%

-Väkevä, H2SO4, rikkihappo, (sulfuricasid), 95-97%

-Väkevä, CH3COOH, etikkahappo, (aceticacid), 100%

-Väkevä, HCl, suolahappo, (hydrocloric acid), 37-38%

- NaOH, Natriumhydroksidi, (sodiumhydroxide)

-kangasta, paperia, puuta, sokeria, terästä, rautaa ja ph-paperi

 

Työn suoritus

1. Pipetoi numeroituihin koeputkiin eri happoja. (työskentele vetokaapissa!)

2.Laita kuhunkin happoa sis. koeputkeen kangaspalanen ja tarkastele vaikutusta.

3.Kirjaa havainnot taulukkoon. (Tarkastele välitöntä vaikutusta ja esim:tunnin aikana tapahtuvaa vaikutusta.)

4.Tee samanlainen tarkastelu kaikkia materiaaleja erikseen käyttäen ja kirjaa havainnot.

5.Laimenna hapot puolella. (yksi osa vettä, yksi osa happoa) ja uusi koe kaikilla materiaaleilla.

 

Ryhmä 1 / taulukko

Väkevä H2SO4

kangas => Liuos kellertää, kankaasta irronnut väri? 20-30min sis. kangas hajonnut osittain.

puu => Muuttui mustaksi muutaman minuutin aikana. Puu alkanut hajoamaan 30 min,aikana.

paperi => Paperin muste irtosi hieman, ei suurta reaktiota, pientä hajoamista.

sokeri => Muuttui tummaksi klöntiksi.

Rauta => kuumeni, kuohahti, ajan kanssa alkanut kerrostumaan, painavampiseos(musta) painuu pohjaan.

teräs => Ei reaktiota. Minimaalista kuplimista.

 

Laimennettu H2SO4

Kangas => Kangas hajosi heti.

Puu => ei välitöntä reaktiota.

Paperi=> ei reaktiota

sokeri=> muuttui mustaksi nesteeksi

rauta => kuohahti, kuumeni, kerrostui, valkoinen neste tumman päällä. Ei kupli reagoinnin jälkeen.

Teräs=> osittain liuennut, kuumeni.

 

Väkevä HCl

kangas=> ei välitöntä reaktiota.

puu=> puu muuttui mustaksi parissa minuutissa.

paperi=> muuttui kellertäväksi ja liukeni hieman.

sokeri=> Liuennut. Ei väri tai lämpö muutoksia.

rauta=> kuumeni,kuohahti, jatkaa edelleen kuplimista, väri muuttuu kellertäväksi.

teräs=> teräspala kuplii, väri muuttui kellertäväksi, lopulta täysin keltaiseksi.

 

Laimennettu HCl

kangas=> ei tapahtunut reaktiota.

puu=> ei tapahtunut reaktiota.

paperi=> liuennut pikkuhiljaa, ei väri eikä lämpömuutoksia.

sokeri=> liuennut!

rauta=> kuohahti, kuumeni, kuplii edelleen.

teräs=> teräspala kuohuu, ei värin tai lämmön muutosta.